Sue Ellen Dining room & Bar avasi tämän vuoden Eat Finland-kirjan annin. Sue Ellen on herättänyt huomiota vähän fiinimmän oloisena paikkana ohikulkumatkalla. Mielikuvat lokaatiosta ovat myös lämpimät sillä nautiskelin samalla paikalla sijainneessa Sundman’s Krogissa todella hyvät illalliset pariinkin otteeseen.
Sue Ellenin ruokalistalla komeilee herkullisen kuuloisia merenelävistä koostuvia annoksia ja puuhiiligrillillä valmistettuja liha-annoksia. Menusta huokuu tiirailu amerikkalaisen keittiön ja erityisesti eteläisempien osavaltioiden suuntaan. Southern Crab Caken ja Mac & Cheesen lisäksi listassa on pidetty kuitenkin Yee Haw-meininki kurissa eikä mitään niin sanottuja överimättöjä ole mukaan mahtunut.
Juomalistalla on viinien lisäksi tavallista parempi kattaus bourboneita, joten siitä myös pisteet kotiin. Kyselin juomia valitessa myös olisivatko viinisuositukset mahdollista vaihtaa olutparituksiin ja tämä oli tarjoilijan mukaan mahdollista. Päätin kuitenkin kulkea ruokamatkan viinien kanssa, koska varsinkin lihan pariksi kaipaa suu rotevaa punaviiniä.
Alkuruoaksi tilasimme Southern Crab Caken ja Black Salsify Soupin. Kumpikin toimi todella hyvin. Varsinkin ravintolan sivuillakin esiin nostettu rapukakku oli taiten tehty kokonaisuus. Rapu tulee esille hyvin ja maut ovat balanssissa. Oma keittoni oli todella perusvarma suoritus. Tekstuuria ruokaan tuoneet rapeat maa-artisokat nostivat annoksen korkealle niin kauan kuin olivat rapeita.
Olen jo useamman vuoden fiilistellyt kukkakaalia ja kukkakaaliannoksia. Taannoinen reissu Shelteriin, jossa tarjottiin annos pelkästä kukkakaalista tehtynä, on vieläkin lämpimänä muistoissani. Siksipä sainkin järkeillä ja taistella itseni ottamaan ruokalistalta Petite Tenderin Roasted Romanescon sijaan. Syy tälle oli se, että seuralainen niin sanotusti dibsasi kyseisen annoksen ennen minua. Tämä ei muuten jää tähän….
Petite tender annoksena sisälsi lisäksi lehtikaalia, paistettua sipulia ja timjamikastiketta. Annos oli oikein makoisa joskin tuntui, että tähän olisi tarvinnut kylkeen jotain raikastavaa tai lisukkeen, jolla katkaista aika tuhtia makupalettia. Lihan kypsyys oli hyvä eikä annoksen elementeissä muuten ollut mitään valitettavaa. Joskin mielestäni lehtikaali on jo aika passé. Varsinkin kun se on paistettuna ja kastikkeeseen kiedottu. Ei huono, mutta tylsä.
Sitten se roasted romanesco. Miksi oi miksi en ottanut itsekin sitä. Makupaletti on loistava. Kukkakaali hienoinen happamuus yhdistetty paahteisuuteen, punajuurivaahdon makeus ja pähkinöiden crunch on todella hyvin balanssissa. Todella hyvä annos.
Itse en enää pääruoan lisäksi jaksanut nautiskella jälkiruokaa muussa kuin nestemäisessä muodossa hieman pienemmästä lasista. Seuralaisen frangipane näytti todella hyvältä ja maistuikin hyvin. Ananas ei ollut lötkö tai sokeriliemessä uitettu vaan napakka ja omasi mukavasti rakennetta.
Juomapuolella täytyy nostaa esiin jo aiemmin mainitut bourbonit, mutta myös alkoholittomat vaihtoehdot. Maistelukaverini sai ruokiin paritetut alkoholittomat drinkit. Alkuruoan kanssa tarjotun drinkin pääraaka-aine oli kurkku ja pääruoan kanssa tarjottu punajuuri. Ensiksi mainittu oli oikein mukavan raikas kun taas punajuuridrinkki oli omalla tavallaan lähellä kevyttä punaviiniä. Mainiota, että alkoholittomiin juomiin on panostettu.
Sue Ellenin miljöö jatkaa rentoa linjaa. Sisustus on hillityn tyylikästä eikä mikään niin sanotusti satu silmään. Saan omasta mielestäni sisustuksesta hienoista – laadukkaan – amerikkalaisen hotelliravintolan fiilistä, joka on vain hyvä asia.
2 alkuruokaa, 2 pääruokaa, 2 alkoholitonta drinkkiä, 2 lasia viiniä, yksi jälkiruoka ja yksi bourbon kertoi kokonaisuudessaan sen, että Sue Ellen on mukava paikka nautiskella illallista. Kokonaisuudessaan ruokailu kustansi noin 136 euroa, josta Eat Finlandin kirjalla sai 25,50 euroa alennusta.
Sue Ellenin palvelu on todella asiantuntevaa ja rentoa. Ruoat tulivat sutjakassa tahdissa eikä nälkäkään jäänyt. Romanescon ja bourboneiden takia tulen varmasti uudelleenkin.
Kielen päällä 