Perjantaina oli palkkapäivä ja vaikka Irwin Goodman-tyylinen palkkapäivän jälkeinen olo ei ollutkaan, teki lauantaina mieli jonkun muun tekemän aamupalaa. Ensimmäinen vaihtoehto tilata Green Hippo Cafesta breku combo ei onnistunut, koska toimitus olisi venynyt jonnekin kello kahdentoista nälkäkiukkuisemmalle puolelle.
Kerrankin aivotoiminta oli yhtä viiltävää kuin itse Nikke Knakkertonilla ja tajusin, että olen kulkenut useamman vuoden Lilla Robertsin ravintolan, Krog Roban, aamupalakyltin ohi. Vaikka sivuilla ei luvattukaan hotellivieraiden ulkopuolisille aamupalaa viikonloppuisin, soitto Krog Robaan varmisti sen, että vaatteet oli laitettava kadun ylitystä varten.
Krog Robaan käydään sisälle Pieni Roobertinkadun ja Kasarmikadun kulmasta. Ovi johtaa suoraan tiskille ja ensimmäiset silmäykset odottavaan aamupalaan ovat nähtävissä. Ennen kuin mahani ehtii alkaa kurnia, meitä tervehtii henkilökunta ja ohjaa pöytään. Vapauduttani ylimääräisistä vaatteista kiiruhdin katsomaan ensinnäkin ruokatarjontaa ja toiseksi kahvin saatavuuden. Kahvia saa kannuittain – kirjaimellisesti – pöytään, sillä jokaiseen pöytään kiikutetaan kannullinen kahvia ja kupit. Tilaamalla olisi saanut myös ns. perinteiset erikoiskahvit latesta macchiatoon ja espressoon. Irish Coffee olisi maksanut extraa.
Aamupalan itsessään jaoin päässäni kolmeen osaan:
- Puuro, leivät ja särpimet
- Kokkeli, pekoni ja makkarat sekä muut lämpimät
- Makeat ja pienet naposteltavat
Puurona oli neljän viljan puuroa ja sen päälle löytyi jos jonkinmoista päälle laitettavaa marjasekoituksesta lähtien. Puuro itsessään oli samettisen pehmeää, mutta suola ja ns. makuainekset olivat ilmeisesti jääneet johonkin. Ei sillä, että puuron pitäisi olla suolalla lotrattu. Leivät olivat hyvää hotelliaamiaistasoa. Leipien kanssa tai erikseen oli tarjolla paprikaa, tomaattia, salaatinlehtiä, kurkkua sekä kahdenlaista leikkelettä ja kahdenlaista juustoa. Juustoa oli edamin ja kermajuuston lisäksi tarjolla Morbierin ja Roquefortin muodossa. Kummat oivallisia.
Kokkeli jatkoi samaa linjaa puuron kanssa eikä ollut lähelläkään niin sanottua syntistä tasoa. Toisaalta ihan kiva, että kokkeli ei ollut ruotsinlaivojen pannukakkumallia tai suolassa ja rasvassa uivaa suonen tukkoon lyövää mallia. Pekoni oli hyvä eikä sekään uinut rasvassa, halleluja! Bratwursti ajoi asiansa myös.
Makealla puolella oli tarjolla myös monenmoista raparperipiirakasta vanhoihin autoihin. Itse olen enemmän suolaisen ystävä ja santsasin juustoja. Totuuden nimissä tosin voin todeta, että pienet kinuskilla täytetyt minimuffinsit olivat kahvin kanssa aika hyvä pari.
Valinnanvaraa on ja Krog Roban miljöö on miellyttävä. Korkea huonekorkeus tuo tilavuutta, tila henkii perinteikkyyttä ja särvinpöydän yläpuolella oleva valaisin tuo säväyksen leikkisyyttä tilaan.
Krog Roba tarjoaa myös illallista ja lounasta. Olutvalikoima on suhteellisen kehno sisältäen niin sanotut perinteiset, yhden oman oluen – Kaartilaisen – sekä pari pienpanimo-olutta. Lilla Robertsin baari onkin suuntautunut enemmän drinkkeihin ja viskeihin.
Hintaa Krog Roban aamupalalle tulee 25€ per henkilö. Tuhannen taalan kysymys lienee se, onko Krog Roba hintansa väärti. Mielestäni on jo ihan silläkin perustelulla, että pikaisella katsauksella Woltiin olisin pulittanut puuron, smoothien ja leivän sisältävästä combosta ilman kuljetusta 28€ per naama. Toki ”juoduimme” ruokailemaan muualla kuin kotosalla.
Kielen päällä 